k640_perustamispaatos.jpgSeuran perustamisvaihe

Metsävaltaisessa ja riistarikkaassa maassamme vallitsi pitkään tapa, että metsästys oli varsin vapaata, vaikka vain petojen osalta tämä oikeus oli laissa säädetty. Metsästystalouden merkitys huomattiin vasta riistakannan vähetessä. Tällöin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, valveutuneet urheilumetsästäjät alkoivat kehitellä metsästys- ja riistanhoito-oloja alueillaan. Virallinen toiminta alkoi, kun Suomen Metsästysyhdistys perustettiin 1865 Helsingissä. Sen toimialue rajoittui lähinnä vain Uudenmaan lääniin, mutta tavallaan siitä muodostui maan johtava metsästyksen keskuselin. Metsästysolojen parantaminen sekä riistanhoidon tunnetuksi tekeminen ja edistäminen olivat yhdistyksen ohjelmassa sekä myös ampumaurheilun harrastaminen. Pyrittiin myös samoja periaatteita ajavien paikallisyhdistysten perustamiseen eri tahoilla maata. Vuoden 1868 metsästysasetus kartoitti näitä toimintamuotoja.
Hämeenlinnaan aate ja innostus levisivät nopeasti hyvien yhteyksien ja vilkkaan kanssakäymisen johdosta. Metsästyksen harrastajia oli paikkakunnalla runsaasti. Kaupungin asukkaissa oli liike- ja virkamiehiä, joille erällä käynti tarjosi terveellistä huvia. Syksyisinä lauantai-iltoina lähti useitakin metsästysseurueita kaupungin ympäristöpitäjiin metsänriistanpyyntiin ja samalla viettämään iloista metsämiesiltaa tutun talonpojan tupaan. Myöskin ampumaharrastus oli lähentänyt näiden erämiesten yhteenkuuluvuutta. Aloite oman seuran perustamiseksi lienee lähtenyt turkkuri S. Lindqvistin taholta. Keisarilliselle Senaatille toimitetussa kirjeessä lääninsihteeri Oskar Idestam ym. ilmoittivat, että useat Hämeenlinnassa ja sen läheisyydessä asuvat henkilöt olivat sopineet metsästysseuran perustamisesta Hämeen lääniin tarkoituksella valvoa metsästyslakien noudattamista ja edistää petoeläinten surmaamista. Anomus hyväksyttiin Keisarillisen senaatin maanviljelystoimikunnassa 24.1.1873 ja samalla vahvistettiin yhdistyksen säännöt, jotka olivat ruotsinkieliset ja käsittivät 14 pykälää.
Sääntöjen 1. pykälän mukaan seuran tarkoitus oli "metsästyslakien noudattamisen tunnollisella vaarinottamisella sekä petojen kuoletukseen avullisena olemisella ja kehottamisella koettaa edistää hyödyllisen metsänriistan runsaampaa karttumista ja vähentää niitä vahingoita, kun pedot matkaan saattavat sekä metsästysarvon ylläpitämiseksi ampumaharjoituksilla opettaa taitavia ja kiväärin käyttämiseen hyvin kykeneviä metsästäjiä".
Seuran virallinen toiminta lienee alussa ollut vähäistä, eikä siitä ole säilynyt asiakirjoja. Virkatalontarkastaja Axel Lindbäckin Suomen Metsästysyhdistykselle 25.4.1874 lähettämän raportin mukaan Hämeenläänin Metsästysseura toimi siihen suuntaan kuin oli suunniteltu. Ilmeisesti ei seura kuitenkaan ollut virallisesti järjestäytynyt. Se tapahtui vasta 1876.
Ampumaharrastus oli kaupungissa myös jo herännyt ja mainitaan kaupunkiin perustetun 1875 Hämeenlinnan ampumaseuran, joka ryhtyi rakentamaan ampumarataa ja paviljonkia. Mitään vahvistettuja sääntöjä ei sillä ollut. Tähän seuraan kuuluivat professori Ernst. Bonsdorffin antaman muistitiedon mukaan mm. tohtori J. E. Geithin, leipuri J. Kronholm, kelloseppä F. Lund, kauppias Fr. Kiuttu ja turkkuri S. Lindqvist-
Kun metsästysurheilu ja urheiluammunta liittyivät läheisesti toisiinsa ja niiden harrastajissa oli samoja henkilöitä, sulautuivat seurat yhteen. Tässä tarkoituksessa kutsui silloisen Normaalilyseon yliopettaja, tohtori J. E. Geithin kokouksen Riga-hotelliin 24. 4. 1876. Tätä kokousta on lähes sata vuotta pidetty Hämeenläänin Metsästysseuran perustavana kokouksena, koska silloin seuran vakinaisen toiminnan on mainittu alkaneen. Kokous on myös ensimmäinen, mistä kirjallisia muistiinpanoja on ollut. Hämeenläänin Metsästysseuraan ilmoittautuivat tällöin jäseniksi: tri J. E. Geithin, varalääninsihteeri K. Limon, kelloseppä Ferdinand Lund, polttimomestari J. F. Schmausser, kauppias K. 0. Grönholm, turkkuri S. Lindqvist, kauppias Fr. Kiuttu, kirjuri E. Vahlberg, lehtori M. Gadd, kimnaasin apulainen K. G. Renvall, ravintoloitsija Z. Selander, lääninkanslisti V. Rangell, tilanomistaja U. Vegelius, herra R. Renvall, puuseppä D. Lindström, polttimomestari C. Doll, kontrollööri G. Lagerman, kultaseppä H. Miettinen ja apteekkari Fr. Löfhjelm.
Seuran johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi lehtori J . E. Geithin, varapuheenjohtajaksi polttimomestari C. Doll, sihteeriksi maisteri K. G. Renvall, rahastonhoitajaksi oluttehtailija J. F. Schmausser sekä jäseneksi kauppias Fr. Kiuttu. Vuonna 1873 vahvistettujen sääntöjen 3. pykälän mukaan johtokunta oli viisihenkinen.
Kunniajäseniksi kutsuttiin kuvernööri E. R. v. Ammondt, professori V. Granlund, maanviljelijä K. Packalen, metsästäjä Kustaa Kokko, kapteeni 0. Wetterhoff ja majuri K. L. Schulman.
Seuran 50-vuotishistoriikissa mainitaan, että "näin järjestäytyneenä ryhtyi seura ennen vahvistettujen sääntöjensä mukaisesti toimimaan".
Seuran nimi oli 1873 sääntöjen mukaan Jagtföreningen i Tavastehus Iän (Metsästysyhdistys Hämeen läänissä). Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä on seuran nimi Hämeenläänin Metsästysseura. Silloin kirjoitettiin Hämeenlääni yhdyssanana (esim. Hämeenläänin Kuvernööri). Tämä yhdyssanamuoto on jäänyt pysyväksi seuran nimeen. Viime vuosisadalla seuran vaikutus ulottui laajalle Hämeen lääniin. Seuralla oli asiamiesverkosto eri pitäjissä, Vuonna 1901 ilmestyneessä historiikissa mainitsee maist. Böök seuraavat asiamiehet: metsänhoitaja A. Borenius Mustiala, majuri L. Munsterhjelm Tuulos, kunnallisneuvos E. Humble Tervakoski, metsänhoitaja Hugo Hackstedt Evo, tilanomistaja Uno Vegelius Hattula, rustitilallinen F. Vuolijoki Hauho, kruununvouti K. Frey Loppi, maakauppias J. Wirzenius Anianpelto, kanttori A. Jurva Koski, nimismies K. Lang Hollola, nimismies B. F. Jägerroos Korpilahti, majuri L. Ullner Jämsä, kauppias A. Andsten Loppi, nimismies J. A. Willberg Renko, maanvilj. K. Packalen Tyrväntö, puustellinhoitaja A. Finnäs Hämeenlinnan maalaiskunta, insinööri Regnell Luopioinen, nimismies M. Krook Kuhmalahti, tilanomistaja Brander Kuhmoinen, maanvilj. A. L. Palm Kärkölä, maanvilj. K. Y. Lindeberg Nastola, tilanomistaja K. Karlstedt Akaa, kansakoulunopettaja Hilden Kylmäkoski, tilanomistaja 0. Heikkilä Urjala, maakauppias K. Hellsten Kalvola, herra Karl Snell Jokioinen, nimismies G. A. Costiander Luopioinen, maanmittari J. Särkkä Jämsä, tilanomistaja A. Ekman Längelmäki, maanviljelijä Elis Harberg Korpilahti, tohtori Gösta Idman Tampere, kirjuri E. Johansson Padasjoki. Kokouksessaan 14.9. 1971 Hämeenläänin Metsästysseuran johtokunta, kuultuaan kunniajäseniensä mielipidettä, on katsonut, että seura on virallisesti perustettu 24.1.1873 ja järjestäytynyt vasta 24. 4. 1876. Johtokunnalla oli nähtävänä valtionarkistosta saadut kopiot Senaatin perustamispäätöksestä sekä vahvistetuista säännöistä. Näin oikaistiin isojen veljien tulkinta seuran syntymäajasta. Entisaika tulkitsi käytännöllisesti, nykyaikana ratkaisevat asiakirjat. Toivottavasti veljet siellä ylhäällä ymmärtävät.
Syntyjä syviä luodattaessa todettakoon vielä seikka, että ampumaharrastus ja urheilumetsästys ovat Hämeenlinnassa taas erossa toisistaan, kuten aikojen alussa. Ampujaveljet perustivat Hämeenlinnan Ampumaseuran, joka aloitti toimintansa v. 1964. Molemmissa on edelleen yhteisiä jäseniä.

Erkki Sarotie
Satavuotias Hämeenläänin Metsästysseura ry 

>>perustamispäätöksen käännös