1800-luvulta

Ampumatoiminta

Heti toiminnan alkuhetkistä lähtien seuran jäsenet ovat olleet innokkaita ampumatoiminnan harrastajia. 1880-luvulla oli jo kilpailuissa käytössä liikkuvan maalin ampumakuvio, karhukuva. Myöskin 1880-luvulla, seura ensimmäisenä maassamme hankki käyttöönsä lasipallojen heittokoneen haulikkoammuntaa varten. Vuonna 1909 lasipallot vaihtuivat savikiekoiksi. Sen jälkeen savikiekkoammunta on yleistynyt maassamme. Hämeenläänin Metsästysseura järjesti vuonna 1907 Suomen ensimmäiset ampumamestaruuskilpailut Hämeenlinnassa. Kilpailut olivat monipäiväisiä. Ammunnat suoritettiin 75, 150 ja 300 metrin matkoilta. Suomen ensimmäinen ampumamestari oli helsinkiläinen Huvi Tuiskunen. Seuralla on ollut kuusi eri ampumarataa, Paukkulaa. Ensimmäisen Paukkulan ampumapaviljongin avajaiskilpailut pidettiin jo 7.5.1876. Pisimpään Paukkula VI toimi vuodesta 1920 vuoteen 1963 Ahveniston harjun kupeessa Ämmänsuolla. Vuonna 1963 seura itsenäistyi omaksi yksikökseen Hämeenlinnan Ampumaseuraksi, jonka toimesta Ahveniston ampumarata saatiin käyttöön vuonna 1963. Nykyään seuralla on osuus Parolan hirvirataan ja oma haulikkorata myös Parolassa. Seuralla on useita Suomen mestareita ammunnassa ja lukemattomia piirin mestaruuksia. Seuran jäsen Osmo Rantala voitti vuonna 1935 kivääriammunnassa maailman mestaruuden.

Hämeen susijahdit

Vuosisadan lopulla suurpedoista kuten susista ja karhuista oli Hämeenlinnan ympäristössä paljon harmia. Hämeenläänin Metsästysseuralla oli merkittävä rooli noiden petojen pyydystämisessä. Vuosina 1882-1884 Hämeenlinnan ympäristössä ammuttiin ainakin 13 sutta. Mukana jahdeissa oli seuran metsästäjiä ja venäläisiä ammattimetsästäjiä, lukaaseja. Seura uhrasi runsaasti varoja sudenmetsästysten järjestämiseen. Lopulta kaikki sudet saatiin tapetuksi ja tilanne paikkakunnalla rauhoittui. Samaan aikaan Lopen ja Tammelan maisemissa asusti tappajakarhu, joka tappoi talollisten karjaa lehtitietojen mukaan yli 100 kappaletta. Karhu saatiin kaadettua v. 1887. Karhun onnistui kaatamaan loppilainen torppari K.Skogsberg Lopella. Tälle kuuluisalle Hämeen tappajakarhulle pystytettiin 50 vuotta myöhemmin kivipaasi Lopelle.

Maineikkaat metsästäjät

127 vuotta sitten merkittävään metsästäjämaineeseen kasvoi kaksi Hämeenläänin Metsästysseuran jäsentä. Eerikki Heinäkangas Hauholta ja Kustaa Kokko Sääksmäeltä. Eerikki Heinäkangas (1799-1884) kaatoi elämänsä aikana 73 karhua ja 24 sutta. Lisäksi hän otti kiinni 70 sudenpentua 14 eri pesästä. Kustaa Kokko (1812-1886) kaatoi yli 300 ilvestä, 19 karhua ja 19 sutta. Lisäksi hänkin otti pesästä kiinni 40 sudenpentua. Kustaa Kokko sanoi aikoinaan: "Jos ei ole oikeata verta, ei ole metsästäjäksi". Heitä molempia pidettiin varsin karaistuneina ja pelottomina metsästäjinä. Moisiin saavutuksiin tänä päivänä ei liene enää mahdollisuuksia.