Hanssin-Jukka

Laaja ampuma- ja nuorisotoiminta kuluttavat paljon varoja. Seuran talouden kohentamiseksi ilmaantui yllättävä tilaisuus, kun nuoriso-osaston puheenjohtaja, lentomestari Osmo Rantala ilmoitti olevan mahdollista saada ostaa maamme maineikkain lentokone Hanssin Jukka romuna kilohintaan. Rantala, joka itse oli lentänyt koneella, esitti, että siitä tehtäisiin erikoinen nuorisokahvila Hämeenlinnaan. Tämä suuri ja monia uhrauksia kysyvä yritys lähti liikkeelle ja vuoden 1958 syyskuussa jätettiin seuran puolesta anomus kaupunginhallitukselle sopivan sijoituspaikan saamiseksi. Paikka saatiin linja-autoaseman läheltä vanhan urheilukentän kulmasta. Puolustusministeriö hyväksyi helmikuun lopulla 1959 kaupan, jolla ostettiin sekä Hanssin-Jukka että Iso-Antti 150000 markan hinnasta (nyk. 1500 mk). Iso-Antti oli entinen Aero Oy:n kone, joka oli viimeiset lentonsa lentänyt ilmavoimissa. Iso-Antti myytiin romuliikkeelle 120 000 markasta ja muusta romusta saatiin 5 000 mk, joten Hanssin-Jukan hinnaksi jäi ainoastaan 25 000 silloista markkaa. Kauppa oli edullinen, mutta se vaati seuran jäseniltä paljon työtä. Kone oli siirrettävä Luonnetjärveltä Hämeenlinnaan. Kuljetus oli järjestettävä autoilla, koska ei saatu lentolupaa.

Purkamiskomennuskunta E. Skogster, M. Vatjunen, P. Reva ja S. Sievänen lähtivät Luonnetjärvelle viikkoa ennen pääsiäistä. Osmo Rantala saapui pääsiäislauantaina ja kolme kuorma-autoa, joista kaksi kiitolinjaa, saapuivat pääsiäissunnuntaina puolipäivän aikaan, jolloin heti aloitettiin lastaus. Tämä työ kesti yhtämittaisesti seuraavaan aamuun kello kuuteen. Pienen levon jälkeen matka Hämeenlinnaan alkoi kello 9.00. Kuormasta tuli metriä korkeampi kuin mitä laki salli. Tämän takia matka kesti 11 tuntia, sillä suuri osa tien yli kulkevista puhelinlangoista täytyi nostaa salkojen avulla, jotta päästiin niiden alitse.

Hämeenlinnaan saavuttiin juuri ennen aprillipäivää. Kun tapausta selvitettiin lehdissä suurin otsikoin ja kuvin, luuli yleisö sitä aprillipilaksi. Koneen kokoaminen vanhan urheilukentän kulmalla tapahtui talkoovoimin. Erkki Skogster toimi koneen "vastaavana mekaanikkona" ja hänelle kertyi 482 talkootuntia. P. Revalla oli niitä eniten 712 t. Seuraavat: S. Sievänen 520 t., P. Sievänen 350 t., J. Paasikivi 280 t., M. Vatjunen 148 t., T. Veckman 137 t., E. Nieminen 115 t. Alle 100 tunnin jäivät vielä M. Veckman, T. Vatjunen, R. Pärssinen, Erkki- Immo, Ilpo, Pentti ja Risto Rantala, 0. Koskinen, H. Ruhanen ym. Selvää on, että Osmo Rantalan panos oli myös huippuluokkaa.

Kahviossa juotiin avajaiskahvit 19.8.1959 ja seuraavana aamuna se avattiin yleisölle. Avajaispäivä oli koneen talvisodan aikaisen ohjaajan ja lahjoituksen järjestäjän, ruotsalaisen kreivi C. G. v. Rosenin 50-vuotispäivä. Hänet oli kutsuttu avajaisiin, mutta hän ilmoitti sähkeellä olevansa estynyt saapumasta syntymäpäivän johdosta.

Kahvio Hanssin-Jukka on ollut varsin suosittu nuorison ja turistien keskuudessa erikoisuutensa takia. Se on paljon valokuvattu kohde. Uusimpien kaavoitussuunnitelmien mukaan Hanssin-Jukka jää liikennealueelle ja ilmeisesti lennätetään muualle.

Erkki Sarotie
Satavuotias Hämeenläänin Metsästysseura ry 

>>Ilmavoimat: Hanssin Jukka entisöidään

>>Ilmavoimat: Entisöintityö on valmis

>>Yle: Hanssin-Jukka valmis laskeutumaan