uros ja naaras.JPG
 

Suomen vanhin metsästysseura

Hämeenläänin Metsästysseura on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut metsästysseura. Se on perustettu 24.1.1873. Seuralla ja sen aktiivisilla jäsenillä on ollut merkittävä rooli suomalaisen eräkulttuurin, metsästyksen ja ampumatoiminnan kehittämisessä.

Hämeenläänin Metsästysseuran perustamisajankohtana pidetään 24.1.1873, jolloin keisarillisen senaatin maanviljelytoimikunta hyväksyi eräiden hämeenlinnalaisten ja lähiseutujen henkilöiden anomuksen perustaa metsästysseura Hämeen lääniin. Seuran nimi oli aluksi Jaktföreningen i Tavastehus län (Metsästysyhdistys Hämeen läänissä). Ensimmäisten vuosien toiminnasta ei ole paljon jäänyt arkistoitavaa.

Hämeenlinnassa perustettiin myös ampumaseura v. 1875. Kun metsästys ja ammunta olivat hyvin läheisiä toimintoja, niin Hämeenläänin Metsästysseura ja Hämeenlinnan Ampumaseura yhtyivät vuonna 1876. Toiminta 1900-luvun alussa oli monesti vaikeaa. Seuran johtohenkilöt joutuivat tuolloin valtiovallan erityistarkkailuun ja ampumatoiminta kiellettiin kokonaan. Kun aatteellisen toiminnan vapaus koitti jälleen, niin seura heti vuonna 1907 järjesti Suomen ensimmäiset ampumamestaruuskilpailut Hämeenlinnassa. Seuran johtohenkilöt tekivät lukuisia aloitteita ammunnan ja metsästyksen kehittämiseksi ja osallistuivat aktiivisesti lähes kaikkiin valtakunnallisesti merkittäviin metsästystä ja ammuntaa käsitteleviin tilaisuuksiin.

Lue lisää alta tai navigoi suoraan kohteisiin klikkaamalla

>>Seuran perustamisvaihe

>>Alkuvaiheista 1800-luvulta

>>Tukikohtia

>>Oma lentokone: Hanssin-Jukka

 

Seuran perustamisvaihe

Metsävaltaisessa ja riistarikkaassa maassamme vallitsi pitkään tapa, että metsästys oli varsin vapaata, vaikka vain petojen osalta tämä oikeus oli laissa säädetty. Metsästystalouden merkitys huomattiin vasta riistakannan vähetessä. Tällöin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, valveutuneet urheilumetsästäjät alkoivat kehitellä metsästys- ja riistanhoito-oloja alueillaan. Virallinen toiminta alkoi, kun Suomen Metsästysyhdistys perustettiin 1865 Helsingissä. Sen toimialue rajoittui lähinnä vain Uudenmaan lääniin, mutta tavallaan siitä muodostui maan johtava metsästyksen keskuselin. Metsästysolojen parantaminen sekä riistanhoidon tunnetuksi tekeminen ja edistäminen olivat yhdistyksen ohjelmassa sekä myös ampumaurheilun harrastaminen. Pyrittiin myös samoja periaatteita ajavien paikallisyhdistysten perustamiseen eri tahoilla maata. Vuoden 1868 metsästysasetus kartoitti näitä toimintamuotoja.

 


k640_perustamispaatos.jpg

Hämeenlinnaan aate ja innostus levisivät nopeasti hyvien yhteyksien ja vilkkaan kanssakäymisen johdosta. Metsästyksen harrastajia oli paikkakunnalla runsaasti. Kaupungin asukkaissa oli liike- ja virkamiehiä, joille erällä käynti tarjosi terveellistä huvia. Syksyisinä lauantai-iltoina lähti useitakin metsästysseurueita kaupungin ympäristöpitäjiin metsänriistanpyyntiin ja samalla viettämään iloista metsämiesiltaa tutun talonpojan tupaan. Myöskin ampumaharrastus oli lähentänyt näiden erämiesten yhteenkuuluvuutta. Aloite oman seuran perustamiseksi lienee lähtenyt turkkuri S. Lindqvistin taholta. Keisarilliselle Senaatille toimitetussa kirjeessä lääninsihteeri Oskar Idestam ym. ilmoittivat, että useat Hämeenlinnassa ja sen läheisyydessä asuvat henkilöt olivat sopineet metsästysseuran perustamisesta Hämeen lääniin tarkoituksella valvoa metsästyslakien noudattamista ja edistää petoeläinten surmaamista. Anomus hyväksyttiin Keisarillisen senaatin maanviljelystoimikunnassa 24.1.1873 ja samalla vahvistettiin yhdistyksen säännöt, jotka olivat ruotsinkieliset ja käsittivät 14 pykälää.

Virkatalontarkastaja Axel Lindbäckin Suomen Metsästysyhdistykselle 25.4.1874 lähettämän raportin mukaan Hämeenläänin Metsästysseura toimi siihen suuntaan kuin oli suunniteltu. Ilmeisesti ei seura kuitenkaan ollut virallisesti järjestäytynyt. Se tapahtui vasta 1876.
Ampumaharrastus oli kaupungissa myös jo herännyt ja mainitaan kaupunkiin perustetun 1875 Hämeenlinnan ampumaseuran, joka ryhtyi rakentamaan ampumarataa ja paviljonkia. Mitään vahvistettuja sääntöjä ei sillä ollut. Kun metsästysurheilu ja urheiluammunta liittyivät läheisesti toisiinsa ja niiden harrastajissa oli samoja henkilöitä, sulautuivat seurat yhteen. Tässä tarkoituksessa kutsui silloisen Normaalilyseon yliopettaja, tohtori J. E. Geithin kokouksen Riga-hotelliin 24. 4. 1876. Tätä kokousta on lähes sata vuotta pidetty Hämeenläänin Metsästysseuran perustavana kokouksena, koska silloin seuran vakinaisen toiminnan on mainittu alkaneen. 

Seuran nimi oli 1873 sääntöjen mukaan Jagtföreningen i Tavastehus Iän (Metsästysyhdistys Hämeen läänissä). Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä on seuran nimi Hämeenläänin Metsästysseura. Silloin kirjoitettiin Hämeenlääni yhdyssanana. Tämä yhdyssanamuoto on jäänyt pysyväksi seuran nimeen. Viime vuosisadalla seuran vaikutus ulottui laajalle Hämeen lääniin. Seuralla oli asiamiesverkosto eri pitäjissä, Kokouksessaan 14.9. 1971 Hämeenläänin Metsästysseuran johtokunta, kuultuaan kunniajäseniensä mielipidettä, on katsonut, että seura on virallisesti perustettu 24.1.1873 ja järjestäytynyt vasta 24. 4. 1876. Johtokunnalla oli nähtävänä valtionarkistosta saadut kopiot Senaatin perustamispäätöksestä sekä vahvistetuista säännöistä. Näin oikaistiin isojen veljien tulkinta seuran syntymäajasta. Entisaika tulkitsi käytännöllisesti, nykyaikana ratkaisevat asiakirjat. Toivottavasti veljet siellä ylhäällä ymmärtävät.
Syntyjä syviä luodattaessa todettakoon vielä se seikka, että ampumaharrastus ja urheilumetsästys ovat Hämeenlinnassa taas erossa toisistaan, kuten aikojen alussa. Ampujaveljet perustivat Hämeenlinnan Ampumaseuran, joka aloitti toimintansa v. 1964. Molemmissa on edelleen yhteisiä jäseniä.

 

 

Alkuvaiheista 1800-luvulta

Ampumatoiminta

 

Heti toiminnan alkuhetkistä lähtien seuran jäsenet ovat olleet innokkaita ampumatoiminnan harrastajia. 1880-luvulla oli jo kilpailuissa käytössä liikkuvan maalin ampumakuvio, karhukuva. Myöskin 1880-luvulla, seura ensimmäisenä maassamme hankki käyttöönsä lasipallojen heittokoneen haulikkoammuntaa varten. Vuonna 1909 lasipallot vaihtuivat savikiekoiksi. Sen jälkeen savikiekkoammunta on yleistynyt maassamme. Hämeenläänin Metsästysseura järjesti vuonna 1907 Suomen ensimmäiset ampumamestaruuskilpailut Hämeenlinnassa. Kilpailut olivat monipäiväisiä. Ammunnat suoritettiin 75, 150 ja 300 metrin matkoilta. Suomen ensimmäinen ampumamestari oli helsinkiläinen Huvi Tuiskunen. Seuralla on ollut kuusi eri ampumarataa, Paukkulaa. Ensimmäisen Paukkulan ampumapaviljongin avajaiskilpailut pidettiin jo 7.5.1876. Pisimpään Paukkula VI toimi vuodesta 1920 vuoteen 1963 Ahveniston harjun kupeessa Ämmänsuolla. Vuonna 1963 seura itsenäistyi omaksi yksikökseen Hämeenlinnan Ampumaseuraksi, jonka toimesta Ahveniston ampumarata saatiin käyttöön vuonna 1963. Seuralla on useita Suomen mestareita ammunnassa ja lukemattomia piirinmestaruuksia. Seuran jäsen Osmo Rantala voitti vuonna 1935 kivääriammunnassa maailmanmestaruuden.

Hämeen susijahdit

Vuosisadan lopulla suurpedoista, kuten susista ja karhuista, oli Hämeenlinnan ympäristössä paljon harmia. Hämeenläänin Metsästysseuralla oli merkittävä rooli noiden petojen pyydystämisessä. Vuosina 1882-1884 Hämeenlinnan ympäristössä ammuttiin ainakin 13 sutta. Mukana jahdeissa oli seuran metsästäjiä ja venäläisiä ammattimetsästäjiä, lukaaseja. Seura uhrasi runsaasti varoja sudenmetsästysten järjestämiseen. Lopulta kaikki sudet saatiin tapetuksi ja tilanne paikkakunnalla rauhoittui. Samaan aikaan Lopen ja Tammelan maisemissa asusti tappajakarhu, joka tappoi talollisten karjaa lehtitietojen mukaan yli 100 kappaletta. Karhu saatiin kaadettua v. 1887. Karhun onnistui kaatamaan loppilainen torppari K.Skogsberg Lopella. Tälle kuuluisalle Hämeen tappajakarhulle pystytettiin 50 vuotta myöhemmin kivipaasi Lopelle.

 

Tukikohtia

Eräät seuran jäsenet saivat metsastysretkellään 1930-luvun lopulla Suvipielisen rannalla ajatuksen metsästysmajasta. He ryhtyivätkin tuumasta toimeen ja vuokrasivat sopivan maa-alueen. Sodat pitkittivät toteutusta. Maja valmistui lopulta ja oli paitsi omistajiensa myös muiden Hämeenläänin Metsästysseuran jäsenten käytössä. Maanvuokrasopimuksen päättyessä omistajat myivät rakennukset maanomistalle, joksi oli tullut Hämeenlinnan kaupunki.

Seuran oma metsästysmaja valmistui 1947. Kolme vuotta aikaisemmin seuran kokous oli päättänyt ostaa Alaspään tilan autiotorpan navetan ja riihirakennuksen. Torpan paikalle riihestä pystytettiin talkootyönä oma metsästysmaja. Uusniemi sijaitsee Luolajan kylän takametsillä Rengossa. Majalla suoritettiin vuonna 1981-82 peruskorjaus ja samalla hankittiin maapohja omaksi. Metsästysmajaa käytetään innokkaasti seuran kokouksien ja metsästystapahtumien kokoontumispaikkana. Majaa ovat saaneet käyttää erilaiset pienryhmät kokouksiinsa sekä mm. partiolaiset ja koirakokeiden järjestäjät. Majan seinällä on teksti "NAUTI LUONNON LUMOISTA - VAIN PIRU PIRSTAA PIENTAREENSA". Siinä sitä on ohjetta vielä jälkipolvillekin.

 
 

 

Oma lentokone

Hanssin-Jukka

Metsästysseurahistorian ehkä erikoisin asia lienee se, että seuralla on ollut oma lentokone. Seura hankki lentomestari Osmo Rantalan aloitteesta ja toimesta vanhan sodanaikaisen kuljetuskoneen Hämeenlinnaan. Hanssin-Jukka toimi kahvilana linja-autoaseman lähellä vuosina 1959-1974. Kahvilasta saatu tuotto käytettiin seuran nuorisotyön tukemiseen.

Koneen lahjoitti aikoinaan Suomelle ruotsalainen kreivi C.G von Rosen sodan aikana. Sitä käytettiin kerran pommituslennolla sodan aikana. Puolustusvoimia se palveli vuoteen 1959 saakka. Seuran jäsenet tekivät mittavan työn koneen purkamisessa, kuljetuksessa ja sen kokoamisessa. Kone oli merkittävä turistinähtävyys aikanaan Hämeenlinnassa.

Laaja ampuma- ja nuorisotoiminta kuluttavat paljon varoja. Seuran talouden kohentamiseksi ilmaantui yllättävä tilaisuus, kun nuoriso-osaston puheenjohtaja, lentomestari Osmo Rantala ilmoitti olevan mahdollista saada ostaa maamme maineikkain lentokone Hanssin Jukka romuna kilohintaan. Rantala, joka itse oli lentänyt koneella, esitti, että siitä tehtäisiin erikoinen nuorisokahvila Hämeenlinnaan. Tämä suuri ja monia uhrauksia kysyvä yritys lähti liikkeelle ja vuoden 1958 syyskuussa jätettiin seuran puolesta anomus kaupunginhallitukselle sopivan sijoituspaikan saamiseksi. Paikka saatiin linja-autoaseman läheltä vanhan urheilukentän kulmasta. Puolustusministeriö hyväksyi helmikuun lopulla 1959 kaupan. Kone oli siirrettävä Luonnetjärveltä Hämeenlinnaan. Kuljetus oli järjestettävä autoilla, koska ei saatu lentolupaa.

Hämeenlinnaan saavuttiin juuri ennen aprillipäivää. Kun tapausta selvitettiin lehdissä suurin otsikoin ja kuvin, luuli yleisö sitä aprillipilaksi. Koneen kokoaminen vanhan urheilukentän kulmalla tapahtui talkoovoimin. 

Kahviossa juotiin avajaiskahvit 19.8.1959 ja seuraavana aamuna se avattiin yleisölle. 

Kahvio Hanssin-Jukka oli varsin suosittu nuorison ja turistien keskuudessa erikoisuutensa takia.